Maailmankaupat
– reilua kauppaa jo vuodesta 1978

Maailmankaupat ja Kehitysmaakaupat ovat reilun kaupan erikoisliikkeitä. Niiden hyllyillä on runsaasti erilaisia Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan pientuottajien valmistamia reilun kaupan käsityötuotteita ja elintarvikkeita.

Ostamalla reilun kaupan tuotteita Maailmankaupoista vaikutat välittömästi ihmisen hyvinvointiin. Maksamasi hinta takaa kohtuullisen toimentulon tuotteen tekijälle. Oikeudenmukaisten työehtojen ansiosta tuottajat saavat paremmat mahdollisuudet elää elämäänsä ja kasvattaa lapsensa arvokkaasti ja vapautua nälästä, sorrosta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

Reilussa kaupassa ei käytetä lapsityövoimaa, ja se edistää eri ihmisryhmien ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla työtä omassa yhteiskunnassaan heikossa asemassa oleville, kuten eronneille naisille, leskille, vammaisille, kastittomille ja pakolaisille. Maailmankaupat ja kehitysmaakaupat tuovat pääasiassa valmiita tuotteita, joten myös jalostusarvo jää alkuperämaahan.

Miksi maailmankauppoja?

Useat päivittäiset elintarvikkeet, tavarat tai niiden raaka-aineet tuotetaan kehitysmaissa. Tuotantoon ja kaupankäyntiin liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Maailmankauppaa hallitsevat rikkaat länsimaat sekä suuryhtiöt. Siirtomaa-ajan seurauksena monet kehitysmaat ovat riippuvaisia yhden tai muutaman raaka-aineen viennistä ja täten myös näiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Useiden raaka-aineiden kauppa on vain muutamien suuryhtiöiden hallussa. Ne voivat säädellä hintoja mielensä mukaan, pörssikursseja seuraillen, ja tarvittaessa siirtää tuotantoa sinne, missä se on edullisinta.

Hyvin tavanomaisesti kaikkein edullisimmat tuotteet päätyvät länsimaisen kuluttajan ostoskoriin ja osakkeita ostetaan ja myydään mahdollisimman suurten voittojen toivossa. Todellisuudessa edullisuudella ja suurilla voitoilla on varjopuolensa. Tuottajat joutuvat vallitsevassa kauppajärjestelmässä tarjoamaan parasta mahdollisimman halvalla. Pienviljely ei useinkaan elätä, ja kun maaseudulta ei löydy muita elinmahdollisuuksia, köyhät joutuvat lähtemään työn perässä kaupunkeihin. Tehtaissa huonot työolot, pitkät työpäivät, alhaiset palkat sekä lapsityövoima ovat monille kehitysmaiden ihmisille arkitodellisuutta, ja pahimmassa tapauksessa kaupunkeihin ajautuneet ihmiset eivät löydä mitään työtä ja jäävät sosiaalisten turvaverkkojen puuttuessa täysin tyhjän päälle.

Maailmankaupat pyrkivät parantamaan kehitysmaiden pientuottajien asemaa ja elinoloja oikeudenmukaisen kaupankäynnin sekä tiedotustyön avulla. Reilussa kaupassa maksettava oikeudenmukainen korvaus työstä ja vakaat kauppasuhteet tukevat kehitysmaiden ihmisten mahdollisuuksia elää omassa maassaan ja omasta työstään. Reilu kauppa vaikuttaa alueelliseen sekä eri ihmisryhmien väliseen tasa-arvoon. Tuottajaryhmät ovat lähes poikkeuksetta pieniä osuuskuntia tai muita yhteisöjä maaseudulla, jossa niiden merkitys yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien, mm. naisten ja vammaisten, työllistäjänä on suuri. Maailmankaupat myös ravistelevat perinteistä asetelmaa kehitysmaista raaka-aineiden tuottajina suosimalla alkuperämaassa mahdollisimman pitkälle jalostettuja tuotteita.

Kehitysmaiden pientuottajien lisäksi myös länsimaiset kuluttajat hyötyvät reilusta kaupasta. Vaikka reilun kaupan tuotteet saattavat olla muita vastaavia kalliimpia, niiden taustat ovat kunnossa ja alkuperä tunnettu. Globalisoituvassa maailmassa hinnat, palkat ja työntekijöiden edut lähestyvät toisiaan eri maissa. Työ voidaan siirtää sinne missä se halvimmalla käy. Halvinta se on maissa missä ihmisoikeudet eivät toteudu. Kun huonot työehdot hyväksytään muualla, se johtaa niiden huononemiseen myös meillä. Työn, työolojen ja palkkojen pitäminen Suomessa nykyisellä tasolla edellyttää kehitysmaiden työolojen ja työstä saatavan korvauksen parantamista. Reilu kauppa on siten myös omaa edunvalvontaamme. Äärimmäinen näköalaton köyhyys kehitysmaissa toimii kasvualustana yhteiskunnalliselle epävakaudelle, rikollisuudelle, ääriliikkeille ja väkivallalle, joka on globaalia ja rajoja tunnustamatonta ja vaikuttaa siksi myös meidän arkeemme esimerkiksi terrorismin ja huumekaupan kautta.

Eri puolilla maailmaa elävien ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat kytkeytyneet toisiinsa.